Aika, se ei pysähdy ja huomaan, että uutena kasvattajana tämä pennuista luopuminen ei käy ihan kädenkäänteessä ja on ikävä nostelee päätään kun talo hiljenee asteittain pentujen lähdön myötä.
"We can navigate the stars to bring us back home
Niinhän siinä kävi, että lähdön aika koitti "Lumipallolle". Hän lähti Timon ja Helin matkaan Kannukseen, Justiinsa Kenneliin, josta pentujemme isä Ethan on myös meille reilu vuosi sitten siunaantunut.
1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7. Siinä ne nököttää rivissä, tai ainakin melkein. Temperamenttisen luonteensa tavoin hajurako muihin, kenelläpäs muulla kun Ensiolla.
Seitsemäs viikko täynnä ja nyt olisi viralliset nimetkin koiranetissä ihasteltavissa. Laitetaanpas seitsemän viikkois kuvat ja niiden yhteyteen jokaisen kennelnimi sekä pieni kertomus nimen takaa.
Tänään pakattiin työpäivän jälkeen autollinen penneleitä Skodan kyytiin ja huristeltiin tutustumaan suureen maailmaan. Retken suuntana oli Rengon Pieneläin Vastaanotto, jossa pennut saivat tunnistemerkintänsä, eli sirut niskaan ja samaan syssyyn tehtiin pentujen terveystarkastukset.
Täytyy sanoa että kuvaamistaitoni eivät päätä huimaa näiden vilperttien kanssa. Jokaisessa kuvassa olen sen 3,5 sekunttia myöhässä. Mutta tämä yllä oleva kuva on mielestäni mahtava kuva koko pesueesta kuluneelta viikolta.
Kuten Podcasteissäkin on tapana antaa sisältövaroituksia, lienee nyt tämän blogin kohdalla myös sellainen antaa. Nimittäin söpöysvaroitus. Tänään katselin sydämet silmissä kun pennut olivat tissillä kuin oravat, pepullaan könöttäen. Enpä usko että toviin olen nähnyt mitään niin lumoavaa.
Nyt ollaan ehkä parhaassa iässä pentujen kohdalla. Ainakin tähän asti! On parasta, että kontaktinhakuisuus on lisääntynyt, pyynnöstä kutsu ja koko pentue rynnii luokse, maistellaan kiinteitä, jäydetään jo lelujen reunoja (ja housun puntteja ja paidan helmoja samalla) sekä vauhti on lisääntynyt.
Kasvattajan arki ei ole aina ruusuilla tanssimista. Ei ainakaan tämän viikon keskiviikkona, jolloin olin valmistautumassa iltavuoroon töihin ja tuntia ennen pennuille jauhelihaa antaessa käsiin osui jotakin mitä ei kuuluisi tuntea.